Mistä lähdemme taustaa valitessa
Kun kuvaan itse tai opetan kurssilla taustan valmistelua, aloitan aina samasta kysymyksestä: kuinka usein tausta pystytetään ja kuinka paljon tilaa on käytettävissä. Pysyvä seinä ja kannettava tausta vaativat eri ratkaisut, vaikka lopputavoite on sama eli tasainen, yksivärinen pinta.
Syksyn pimeät viikot tuovat tähän oman lisänsä. Kun päivänvaloa ei voi luottaa, tausta on valaistava kokonaan keinovalolla, ja silloin pinnan pienetkin epätasaisuudet näkyvät varjoina. Siksi materiaali ja kiinnitystapa vaikuttavat suoraan siihen, kuinka helposti keying onnistuu jälkikäsittelyssä.
Kurssilla emme suosittele yhtä ainoaa tuotetta. Näytämme sen sijaan, mitä kunkin materiaalin kohdalla kannattaa katsoa ja mitkä virheet toistuvat opiskelijoiden ensimmäisissä testikuvissa.
Kangas, paperi ja maali
Kangas on yleisin valinta kotistudiossa. Mattapintainen, joustamaton kangas pysyy hyvin paikallaan ja sen voi pestä, mutta se rypistyy helposti kuljetuksessa. Kiiltävät tai pehmeästi laskeutuvat kankaat heijastavat valoa, ja heijastus tekee taustasta kirjavan.
Paperirulla on tasainen ja halpa, kunhan sitä käytetään tuoreena. Se vaatii kuitenkin telineen, ja reunat repeävät helposti. Paperi sopii tilanteisiin, joissa tausta on käytössä lyhyen aikaa ja sen voi vaihtaa uuteen, kun pinta on kulunut tai taittunut.
Seinämaali on pysyvin ratkaisu, ja oikein levitettynä se on myös tasaisin. Se vaatii mattapintaisen, riittävän peittävän vihreän sävyn ja useamman ohuen kerroksen. Maalattu seinä ei rypisty, mutta sitä ei voi viedä mukaan, joten valinta riippuu täysin kuvaustilasta.
- Kangas: kannettava, mutta rypistyy
- Paperi: tasainen, mutta herkkä repeämille
- Maali: pysyvä, vaatii oman seinän
Kiinnitys ilman ryppyjä
Kiinnitystapa ratkaisee enemmän kuin kankaan hinta. Käytän kahta tukevaa jalustaa ja poikittaista tankoa, jonka päälle kangas ripustetaan. Kangas kiristetään sivuilta puristimilla, jotka vetävät hieman ulospäin, jolloin pinta ei pääse roikkumaan keskeltä.
Jos tausta kiinnitetään seinään, teippi ei ole paras vaihtoehto, koska se vetää kankaan reunoja epätasaisesti. Pienet kiinnikkeet tasaisin välein ylälaitaan antavat paremman tuloksen, ja alareunaan voi lisätä kevyen painon, joka pitää kankaan suorana.
Tarkista lopuksi pinta kamerasta katsottuna, ei omilla silmillä. Kameran kuva paljastaa laskokset, jotka eivät huoneessa kiinnitä huomiota, ja niiden korjaaminen ennen kuvausta säästää paljon aikaa.
Silottaminen ennen kuvausta
Uusi kangas on yleensä taitettu pakkauksessa, ja taitokset eivät häviä itsestään. Höyrysilitysrauta tai käsihöyrytin toimii useimmille kankaille hyvin, kunhan lämpötila sopii materiaalille ja kangas on ripustettuna höyrytyksen aikana. Silittäminen litteänä pöydällä ei auta, jos kangas rypistyy uudelleen ripustaessa.
Anna kankaan jäähtyä ja kuivua kokonaan ennen kuin aloitat valaisun. Kostea kangas heijastaa valoa eri tavalla ja saattaa tummua, mikä näkyy sävyeroina kuvassa. Odottaminen kestää hetken, mutta tulos on tasaisempi.
Pölyä ja nukkaa kannattaa harjata pois kevyesti rullalla tai pehmeällä harjalla. Pienetkin hiukkaset kehittyvät keyingissä reunoiksi, joita on turha käsin siivota jälkikäsittelyssä.
- Höyrytä taustan ollessa ripustettuna
- Anna kankaan kuivua ennen valaisua
- Poista pöly ennen jokaista kuvauskertaa
Etäisyys taustasta ja pinnan tarkistus
Tausta ei toimi, jos esiintyjä seisoo liian lähellä sitä. Suosittelen pitämään vähintään pari metriä väliä, jotta taustan valo ei heijastu esiintyjän vaatteisiin ja ihoon. Käytännössä tämä on helpoin tapa vähentää värivuotoa jo ennen jälkikäsittelyä.
Tarkistan taustan aina kolmella tavalla: silmämääräisesti kameran näytöltä, valotusmittarilla eri kohdista ja nopealla testikuvalla. Jos kuvassa näkyy tummempia tai vaaleampia alueita, ongelma on yleensä joko ryppy tai epätasainen valaisu, ja kumpikin korjataan eri tavoin.
Merkitse jalustojen ja esiintyjän paikka lattiaan teipillä. Silloin seuraavalla kerralla kokoonpano on valmis nopeasti ja tulos on toistettavissa, mikä helpottaa erityisesti niitä, jotka kuvaavat samassa tilassa viikoittain.
Mitä kurssilla tästä harjoitellaan
Taustan valmistelun moduulissa käydään läpi materiaalien vertailu, kiinnitysvaihtoehdot ja silotuksen vaiheet omien asetelmakaavioiden ja tarkistuslistan avulla. Tehtävänä on pystyttää oma tausta ja ottaa siitä lyhyt testikuva, jonka tasaisuus arvioidaan listan kohta kohdalta.
Moduuli ei vaadi aiempaa kokemusta valaisusta tai kamerasta. Riittää, että sinulla on käytössäsi jokin vihreä pinta ja tila, jossa voit kokeilla kiinnitystä. Voit edetä omaan tahtiisi ja palata kaavioihin kuvaustilanteessa.
Seuraavissa moduuleissa tausta valaistaan erikseen esiintyjästä. Siksi hyvin valmisteltu pinta on koko kurssin perusta: mitä tasaisempi lähtötilanne, sitä vähemmän korjattavaa on myöhemmin.
Hyvä tausta ei vaadi kallista välineistöä, vaan oikean materiaalin, tukevan kiinnityksen ja huolellisen silotuksen. Kun pinta on tasainen ja esiintyjä seisoo riittävän kaukana, valaisu ja keying sujuvat huomattavasti helpommin. Kokeile omaa tilaasi pienellä testikuvalla ennen kuin rakennat koko kokoonpanon, ja tarkista tulos kameran kautta.