Miksi koetallenne kannattaa tehdä aina
Moni kuvaaja huomaa vihreän taustan ongelmat vasta editorissa, kun koko esitys on jo tallessa ja valot purettu. Silloin korjaus tarkoittaa uutta kuvauspäivää tai tuntien pelastustyötä. Siksi kurssin testikuvausmoduuli opettaa tekemään ensin lyhyen tallenteen ja arvioimaan sen rauhassa.
Koetallenne ei ole harjoitus esitystä varten vaan mittari koko asetelmalle. Siitä näet, onko tausta tasaisesti valaistu, pysyykö esiintyjä riittävän kaukana taustasta ja kestääkö keying liikkeen. Parikymmentä sekuntia riittää, kunhan kuvaat sen samoilla asetuksilla kuin varsinaisen esityksen.
Olen valaissut videotuotantoja yli kymmenen vuotta, ja sama virhe toistuu: kuvaaja luottaa silmiinsä kuvausmonitorilla. Monitori näyttää kuvan, joka on usein rauhallisempi kuin editorin ruudulla, ja pienet värivuodot jäävät huomaamatta. Testikuvaus pakottaa katsomaan tulosta oikeassa ympäristössä.
Mitä lyhyen tallenteen aikana tehdään
Moduulissa tallenne rakennetaan kolmeen osaan. Ensin kuvaat muutaman sekunnin pelkkää taustaa ilman esiintyjää, jotta näet valon tasaisuuden. Sitten esiintyjä astuu paikalleen ja puhuu normaalisti. Lopuksi hän liikuttaa käsiään ja kääntää päätään, jolloin reunat joutuvat koetukselle.
Jokainen osa vastaa eri kysymykseen. Pelkkä tausta paljastaa kuumat kohdat ja varjot, puhuva esiintyjä ihon ja hiusten värivuodot, ja liike reunojen välkynnän. Kun osat on erotettu, vika löytyy nopeasti, eikä sinun tarvitse arvailla, mistä ongelma johtuu.
Kurssilla saat tähän valmiin asetelmakaavion ja merkintäpohjan, johon kirjaat valojen paikat ja kamera-asetukset. Kun tallenne on tehty, sama muistiinpano kertoo, mitä muutit ja miksi. Seuraavalla kerralla voit toistaa toimivan asetelman lähes sellaisenaan.
- Kuvaa ensin tausta ilman esiintyjää
- Anna esiintyjän puhua ja liikkua luonnollisesti
- Käytä samoja asetuksia kuin varsinaisessa kuvauksessa
- Kirjaa valojen paikat ja muutokset ylös
Vianetsintälista käytännössä
Vianetsintälistan on laatinut Sanna Virtanen, ja se kulkee oireesta syyhyn. Jos reunat välkkyvät, lista ohjaa tarkistamaan suljinajan ja kuvataajuuden. Jos tausta näyttää laikukkaalta, se kehottaa mittaamaan valon eri kohdista ja siirtämään valonlähteitä.
Lista on tarkoituksella lyhyt, ettei sitä tarvitse lukea kesken kuvauksen läpi kokonaan. Jokaisella oireella on yksi ensimmäinen tarkistuskohta ja yksi toinen, jos ensimmäinen ei auttanut. Näin et muuta viittä asiaa kerralla ja menetä käsitystä siitä, mikä korjasi ongelman.
Tulostettavan version voit pitää kuvauspaikalla vaikka kameran vieressä. Moni opiskelija on kertonut kiinnittävänsä sen seinään taustan viereen, jolloin tarkistus tehdään ennen jokaista kuvauskertaa myös silloin, kun kaikki näyttää toimivan.
Tuloksen tarkistus editorissa
Kuvaamisen jälkeen tallenne viedään editoriin ja keyingiä kokeillaan oikeasti. Mikko Laitinen opettaa tässä vaiheessa, mihin kohtiin katsotaan ensin: hiusten reunat, korvien ympärys, käsien liike ja vaatteiden saumat. Näissä paikoissa vihreä heijastus ja karkeat reunat näkyvät ensimmäisenä.
Tarkistuksessa kannattaa vaihtaa taustaksi jotain vastakkaista, esimerkiksi tumma ja vaalea pinta vuorotellen. Vaalea tausta paljastaa jäänteet vihreästä reunasta, tumma taas aukot ja läpikuultavuuden. Pelkkä yksi taustavaihtoehto antaa helposti liian mairittelevan kuvan.
Moduulissa käytetään lisensoituja esimerkkitaustoja, joten voit tehdä saman tarkistuksen kurssimateriaalin kanssa ilman huolta käyttöoikeuksista. Omia taustoja voit kokeilla samalla tavalla, kunhan tiedät niiden käyttöehdot.
Milloin tulos on riittävän hyvä
Täydellistä keyingiä ei tarvitse tavoitella. Riittävä tulos tarkoittaa, että katsoja ei huomaa taustan vaihtoa tavanomaisessa katseluetäisyydessä ja koko esityksen ajan. Jos pienet virheet näkyvät vain suurennettuna yksittäisessä ruudussa, voit yleensä jatkaa kuvaamiseen.
Päätöksen tueksi moduulissa on lyhyt kysymyssarja: pysyykö reuna siistinä liikkeessä, onko iho luonnollisen sävyinen ja onko tausta tasainen koko kuva-alalla. Jos vastaat kyllä kaikkiin kolmeen, kuvaus voi alkaa. Jos et, palaat vianetsintälistaan ja toistat koetallenteen.
Tämä rytmi säästää aikaa, vaikka se tuntuu aluksi ylimääräiseltä. Kun tallenne on kunnossa, varsinainen esitys kuvataan yhdellä kertaa, ja editoinnissa riittää enää viimeistely.
Testikuvaus on kurssin viides vaihe ennen koko esityksen kuvaamista, ja se kannattaa tehdä jokaisella kerralla, myös tutussa tilassa. Lyhyt tallenne, vianetsintälista ja tarkistus editorissa vievät yhteensä vain osan siitä ajasta, jonka uusintakuvaus veisi. Moduuli antaa sinulle toistettavan tavan päättää, milloin asetelma on valmis, ja vähentää yllätyksiä kuvauspäivänä.