Mistä säännöstä oikein puhutaan
Videokuvauksessa törmää nopeasti ilmaisuun 180 asteen sääntö. Se on peräisin filmikameroista, joissa pyörivä sulkijalevy oli auki puolet kuvan kestosta. Digitaalisessa kuvauksessa sääntö tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että suljinaika on noin kaksinkertainen kuvataajuuteen nähden. Jos kuvaat 25 kuvaa sekunnissa, suljinaika on silloin 1/50 sekuntia.
Tämä ei ole luonnonlaki, vaan sopimus, joka tuottaa liikkeelle tutun, rauhallisen sumeuden. Silmä on tottunut siihen, ja siksi sen mukaan kuvattu puhuva ihminen näyttää luonnolliselta. Kun säännöstä poiketaan, kuva alkaa joko hytkyä tai pehmentyä, ja molemmilla on seurauksensa.
Kurssin kameramoduulissa käymme tämän läpi omilla esimerkeillä, ja sinä päätät itse, milloin sääntöä kannattaa noudattaa ja milloin ei.
- 25 kuvaa sekunnissa vastaa suljinaikaa 1/50
- 30 kuvaa sekunnissa vastaa suljinaikaa 1/60
- Sääntö on lähtökohta, ei pakko
Miksi suljinaika vaikuttaa keyingiin
Chroma key erottaa esiintyjän taustasta värin perusteella. Jos esiintyjä liikuttaa kättä tai kääntää päätään, liikesumu sekoittaa reunan: hius tai sormenpää on osittain vihreän päällä, ja piste on sekä ihmisen että taustan väriä. Ohjelmisto joutuu arvaamaan, kumpaan se kuuluu.
Pitkä suljinaika tekee tästä sumeasta vyöhykkeestä leveän. Silloin reunaan jää vihreää sävyä tai kohta leikkautuu pois kokonaan. Lyhyt suljinaika pitää liikkeen terävämpänä, jolloin reuna on kapea ja puhdas, ja keying onnistuu vähemmällä säätämisellä.
Käytännössä puhuva ihminen, joka elehtii vähän, selviää hyvin säännön mukaisella ajalla. Eloisasti elehtivä opettaja hyötyy usein hieman lyhyemmästä.
Kun liikettä on paljon
Moni opettaja kävelee kuvassa, osoittaa taululle tai heiluttaa papereita. Tällöin kannattaa kokeilla suljinaikaa 1/100 tai 1/125 sekuntia. Kuva muuttuu hieman terävämmäksi ja liike hieman katkonaisemmaksi, mutta keyingin kannalta reunat paranevat selvästi.
Lyhyempi suljinaika päästää kennolle vähemmän valoa. Siksi taustan ja esiintyjän valaisu täytyy olla riittävä, tai aukkoa ja herkkyyttä on muutettava. Herkkyyden nosto lisää kohinaa, ja kohina näkyy vihreällä pinnalla reunojen vaihteluna, joten sitä ei kannata nostaa ajattelematta.
Siksi järjestys on tärkeä: ensin valo kuntoon, sitten vasta suljinaika ja herkkyys.
- Terävämpi liike antaa puhtaamman reunan
- Lyhyempi aika vaatii enemmän valoa
- Älä korjaa pimeää kuvaa pelkällä herkkyydellä
Vilkkuva valo ja verkkovirran taajuus
Suljinaikaan liittyy toinen sääntö, joka yllättää monet. Suomessa verkkovirran taajuus on 50 hertsiä, ja osa lamppuja vilkkuu sen tahdissa. Jos suljinaika ei sovi yhteen vilkunnan kanssa, kuvaan ilmestyy kirkkauden vaihtelua tai vaakasuuntaisia raitoja.
Vihreällä taustalla tämä näkyy erityisen kiusallisesti, koska tausta ei ole enää yhtenäisen värinen. Keying vaatii tasaista pintaa, ja vaihteleva kirkkaus tekee reunoista epävakaita.
Turvallisin ratkaisu on käyttää tasaisia, vilkkumattomia valoja ja valita suljinaika, joka sopii kuvataajuuteen, esimerkiksi 1/50 tai 1/100 sekuntia. Kameran näyttö paljastaa ongelman usein jo ennen kuin tallennus alkaa.
Valkotasapaino ja kehystys liittyvät asiaan
Vaikka kirjoitus keskittyy suljinaikaan, kokonaisuus syntyy useasta asetuksesta. Valkotasapaino kannattaa lukita kiinteään arvoon automaatin sijaan. Jos kamera päättää itse, vihreän taustan suuri pinta-ala voi ohjata väriä kesken kuvauksen, ja ihon sävy vaihtelee.
Kehystyksessä tausta täyttää koko kuva-alan esiintyjän ympäriltä. Jätä reunoille hieman varaa, jotta kuvaaja ei näe taustan reunaa tai lattiaa. Samalla esiintyjän ja taustan väliin kannattaa jättää etäisyyttä, mikä vähentää värivuotoa.
Nämä asetukset ovat osa samaa ketjua: terävä liike, tasainen valo, vakaa väri ja siisti kehys antavat keyingille parhaat lähtökohdat.
Näin tarkistat asetukset testikuvauksessa
Tallenna lyhyt testipätkä, jossa liikut samalla tavalla kuin varsinaisessa esityksessä. Nosta käsi, käännä päätä ja kävele yksi askel. Katso tallenne täysikokoisena, älä pelkältä kameran näytöltä.
Pysäytä kuva kohtaan, jossa liike on nopeinta, ja tarkista hiusten ja sormien reunat. Jos niissä on leveä vihertävä vyöhyke, lyhennä suljinaikaa ja lisää valoa. Jos kuva hytkyy, aika voi olla liian lyhyt.
Kirjaa toimivat asetukset ylös, jotta ne löytyvät seuraavalla kerralla. Kurssin tarkistuslista auttaa tässä vaiheessa, ja testikuvauksen läpikäynti säästää tuntien editointityön.
- Liiku testissä kuten oikeassa esityksessä
- Pysäytä kuva nopeimmasta liikkeestä
- Kirjaa toimivat asetukset muistiin
Suljinaika on yksi pienimmistä säädöistä, mutta se vaikuttaa suoraan siihen, kuinka puhtaaksi reunat leikkautuvat. Aloita säännön mukaisesta arvosta, lyhennä sitä tarvittaessa ja huolehdi, että valoa on riittävästi. Kun asetukset on lukittu ja testattu, varsinainen kuvaus sujuu rauhallisemmin ja jälkityö pysyy kevyenä. Näin pääset keskittymään siihen, mitä haluat sanoa.