Kysymys, jonka kuulen useimmin
Kun kurssilaiset lähettävät ensimmäisen testikuvansa, kysymys on lähes aina sama: miksi tausta näyttää kuvassa laikukkaalta, vaikka kangas on silitetty ja valoja on useita? Vastaus on yleensä valaisussa, ei kankaassa. Kangas voi olla täydellisen sileä ja silti kuvassa yläkulma on kirkas ja alakulma tumma, koska valo osuu pintaan epätasaisesti.
Tämän syksyn pimenevinä viikkoina kysymys tulee vastaan tavallista useammin. Päivänvalo ei enää auta, ikkunasta tuleva valo vaihtelee tunnin aikana, ja moni kuvaa illalla pelkän huonevalon ja yhden lampun varassa. Silloin tausta saa valoa sieltä, minne lamppu sattuu osoittamaan.
Tässä kirjoituksessa keskityn vain taustan valaisuun, en esiintyjän valoon. Ne kannattaa opetella erikseen, koska taustan tehtävä on yksinkertainen: sen pitää näkyä kamerassa yhtä kirkkaana ja samansävyisenä joka kohdassa, jotta keying tunnistaa sen yhtenä värinä.
Miksi tausta on laikukas
Yleisin syy on yksi valonlähde, joka on liian lähellä taustaa tai osoittaa sitä vinosti. Valo heikkenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, joten lähimpänä lamppua oleva kohta kirkastuu ja kauimpana oleva himmenee. Jo pieni ero näkyy keyingissä reikinä tai puolittain läpinäkyvinä alueina.
Toinen syy on kiiltävä pinta. Halvempi muovipohjainen tausta tai kostea ja huonosti kiinnitetty kangas heijastaa lampun suoraan kameraan, ja syntyy kuuma kohta, jossa väri vaalenee lähes valkoiseksi. Mattapintainen kangas tai maalattu seinä on tässä selvästi helpompi.
Kolmas syy on esiintyjän oma varjo. Jos esiintyjä seisoo lähellä taustaa ja valo tulee edestä, hänen varjonsa putoaa vihreälle ja muodostaa tumman reunan hartioiden ympärille. Siksi tausta ja esiintyjä pidetään erillään sekä tilassa että valaisussa.
- Lamppu liian lähellä taustaa tai vinossa kulmassa
- Kiiltävä tai rypistynyt pinta, joka heijastaa valon kameraan
- Esiintyjän varjo putoaa suoraan taustalle
Näin asetat taustavalot
Aloita kahdella samanlaisella valolla, yksi kummallakin puolella taustaa, noin 45 asteen kulmassa kangasta kohti. Näin kummankin valon kirkkain kohta osuu eri alueelle ja ne tasoittavat toisensa. Pehmeä valo, kuten softbox tai diffuusorilla vaimennettu paneeli, antaa tasaisemman tuloksen kuin paljas lamppu.
Pidä valot samalla etäisyydellä taustasta ja samalla korkeudella, jotta kirkkaus on molemmilla puolilla sama. Hyvä lähtökohta on noin metri tai puolitoista taustasta, kun tausta on leveydeltään kaksi–kolme metriä. Pienemmällä taustalla riittää lyhyempi etäisyys.
Esiintyjä seisoo vähintään pari metriä taustan edessä, jotta taustavalo ei osu häneen eikä hänen varjonsa ulotu kankaalle. Jos tilaa on vähän, pienennä kuvakulmaa ja siirrä kameraa kauemmas, niin etäisyys säilyy mutta kuva pysyy rajattuna.
- Kaksi samanlaista valoa taustan sivuilla, noin 45 asteen kulmassa
- Valot samalla korkeudella ja samalla etäisyydellä
- Esiintyjä vähintään kaksi metriä taustan edessä
Tasaisuuden tarkistus ennen kuvaamista
Älä luota silmääsi, koska ihminen tottuu epätasaiseen valoon nopeasti. Käytä kamerasi valotuksen apuvälineitä: monissa kameroissa on zebra-kuvio tai histogrammi, joka näyttää kirkkaimmat kohdat. Tasaisesti valaistu tausta antaa kapean, yhden kohdan histogrammin.
Käytännöllinen tapa on ottaa kuva taustasta ilman esiintyjää ja katsoa sitä näytöltä suurennettuna. Kiinnitä huomiota kulmiin ja alareunaan, sillä niissä epätasaisuus näkyy ensimmäisenä. Jos kamerassa on kosketusnäyttö, voit napauttaa eri kohtia ja verrata kirkkautta kohta kohdalta.
Jos kirkkaus vaihtelee, siirrä ensin valoja, älä nosta kameran herkkyyttä. Pieni korjaus lampun kulmassa tai etäisyydessä auttaa useammin kuin asetusten muuttaminen, ja tulos pysyy samana myös seuraavalla kuvauskerralla.
- Katso histogrammia tai zebra-kuviota, ei pelkkää silmämääräistä vaikutelmaa
- Ota tyhjä taustakuva ja tarkista kulmat suurennettuna
Kuumat kohdat ja varjot yksi kerrallaan
Jos taustalla on kirkas, vaalea alue, se on kuuma kohta. Käännä lamppua hieman sivuun, pienennä sen tehoa tai lisää diffuusori. Älä peitä kuumaa kohtaa tummemmalla kankaalla, sillä silloin tausta ei enää ole yhtä väriä. Jos kohta jää, ongelma on lampun kulmassa.
Varjot syntyvät yleensä rypyistä tai taustan reunoista. Kiristä kangas niin, että se on vedetty tasaiseksi tangon tai kehikon yli, ja tarkista, ettei mikään kulje valon edestä. Myös mikrofonivarsi ja kaapelit voivat heittää hentoja varjoja.
Muista, että taustan valo ei saa kulkeutua esiintyjän iholle. Jos huomaat vihreää hohtoa poskilla tai hiusten reunoilla, siirrä esiintyjää kauemmas taustasta ennen kuin alat korjata jälkikäsittelyssä. Siitä, miten vuoto havaitaan ja korjataan, kerrotaan kurssin omassa moduulissa.
- Kuuma kohta: kierrä lamppua sivuun tai himmennä
- Varjo: kiristä kangas ja tarkista, ettei mikään ole valon edessä
- Vihreä hohto iholla: lisää etäisyyttä taustaan
Lyhyt testi syysillan valossa
Kun valot ovat paikoillaan, kuvaa kymmenen sekunnin testi ilman esiintyjää ja toinen esiintyjän kanssa. Toista sama vaikka kahden päivän päästä, koska huoneen valo muuttuu ja ikkunasta tuleva hämärä sekoittuu lamppujen valoon. Peitä ikkunat, jos voit, jotta valaisu pysyy samana koko kuvauksen ajan.
Katso testi isolta näytöltä, ei pelkästään kameran pienestä ruudusta. Pienellä näytöllä pienet kirkkauserot katoavat, mutta keyingissä ne tulevat esiin. Jos koko kuva näyttää tasaiselta isolla ruudulla, voit siirtyä varsinaiseen kuvaukseen.
Tallenna valojen paikat. Merkitse lattiaan teipillä jalustojen kohdat ja kirjoita ylös etäisyydet ja kulmat. Silloin seuraavalla kerralla valaisu on kymmenessä minuutissa samanlainen, eikä kaikkea tarvitse etsiä alusta.
- Kuvaa testi ilman esiintyjää ja esiintyjän kanssa
- Peitä ikkunat, jotta valo ei vaihtele kesken kuvauksen
- Merkitse valojen paikat teipillä ja kirjaa etäisyydet
Laikukas tausta johtuu useimmiten valon suunnasta ja etäisyydestä, ei kankaasta. Kaksi pehmeää valoa sivuilla, riittävä etäisyys esiintyjään ja tarkistus histogrammilla ratkaisevat suurimman osan ongelmista. Korjaa yksi asia kerrallaan ja kuvaa lyhyt testi jokaisen muutoksen jälkeen, niin näet heti, mikä auttoi.