Miksi lista kannattaa käydä läpi ennen päätöstä
Esiintyjän valaisu ratkaistaan usein kesken kuvauksen, ja silloin jokainen muutos vie aikaa ja hermoja. Kun kysymykset käydään läpi etukäteen, päätökset syntyvät rauhassa ja asetelma pysyy samana koko tallenteen ajan. Tämä lista on tarkoitettu hetkeen, jolloin sinulla on jo tausta pystyssä ja valot käsillä, mutta et vielä ole sitonut jalustoja paikoilleen.
Olen ohjannut kurssilla valaisumoduuleja pitkään, ja yleisin havaintoni on, että ongelmat eivät johdu kalliista tai halvoista valoista. Ne johtuvat siitä, ettei kukaan ole miettinyt, mitä valon pitäisi esiintyjälle tehdä. Lista pakottaa miettimään kolmea asiaa: mistä valo tulee, kuinka kovaa se on ja kuinka kaukana esiintyjä on taustasta.
Kirjoita vastaukset paperille. Kun seuraavan kerran kuvaat, voit verrata asetelmaa muistiinpanoihisi ja huomata heti, mikä on muuttunut.
Päävalo: suunta, korkeus ja pehmeys
Päävalo antaa kasvoille muodon, joten aloita siitä. Kysy ensin, onko valo noin 30–45 astetta kameran akselin sivussa ja hieman silmien yläpuolella. Liian suoraan edestä tuleva valo litistää kasvot, liian jyrkästi sivulta tuleva jättää toisen puolen pimentoon. Tarkista sitten pehmeys: pieni ja paljas valonlähde tekee kovia varjoja nenän ja leuan alle.
Kokeile siirtää valoa lähemmäs esiintyjää tai käytä hajotinta, jolloin valo pehmenee. Katso kuvaa monitorilta ja pysäytä esiintyjä paikalleen. Jos silmissä näkyy selkeä kiilto, valo on oikealla korkeudella. Jos silmäkuopat ovat tummat, nosta valoa hieman. Tarkista myös, ettei päävalo osu taustaan, sillä silloin taustan tasainen valaisu menee sekaisin.
Lasiset silmälasit vaativat erillistä huomiota: kallista valoa sivuun, jotta se ei heijastu suoraan linssiin.
- Valo sivussa ja hieman silmien yläpuolella
- Hajotin tai pehmeä valonlähde lähellä esiintyjää
- Valo ei osu taustaan
- Silmälasien heijastukset tarkistettu
Täyttövalo: kuinka paljon varjoa jätät
Täyttövalon tehtävä on pehmentää päävalon jättämiä varjoja, ei poistaa niitä kokonaan. Kysy, onko päävalon ja täyttövalon ero sellainen, että kasvoilla on yhä muotoa mutta tummin kohta ei ole mustaa. Hyvä lähtökohta on täyttövalo, joka on selvästi päävaloa heikompi ja tulee vastakkaiselta puolelta tai kameran läheltä.
Heijastinlevy voi korvata erillisen valon, jos tilaa tai sähköä on vähän. Valkoinen kartonki toimii yllättävän hyvin, kunhan se on riittävän lähellä. Tarkista kuitenkin, ettei täyttövalo kasvata taustan kirkkautta epätasaiseksi. Kun valo kimpoaa vihreästä taustasta takaisin esiintyjään, syntyy värivuotoa, ja sen korjaaminen jälkikäsittelyssä on työlästä.
Jos kuvaat itseäsi, täyttövalon säätäminen on vaikeampaa, koska et näe omaa kasvoasi samalla tavalla. Ota tällöin testikuva ja katso se rauhassa ennen varsinaista tallennetta.
Reunavalo: erotus taustasta ilman kovaa viivaa
Reunavalo tulee esiintyjän takaa vinosti ja korkealta, ja se erottaa hiukset ja hartiat taustasta. Kysy, näkyykö reunavalo ohuena ja pehmeänä viivana vai kovana valokehänä. Liian voimakas reunavalo näyttää keinotekoiselta ja voi heijastua vihreän taustan kautta takaisin hiuksiin.
Tarkista, ettei reunavalo valaise taustaa. Rajaa sitä tarvittaessa lipalla tai mustalla kankaalla. Vaaleat tai harmaantuneet hiukset ovat erityisen herkkiä, koska ne ottavat helposti vihertävän sävyn. Tummilla hiuksilla reunavalo voi olla hento, jotta se ei näy ylikirkkaana juovana.
Katso lopuksi esiintyjää liikkeessä: käännä päätä ja nosta kättä. Jos reunavalo katoaa tai muuttuu kovaksi, asento on liian kapea ja valoa kannattaa siirtää hieman.
- Valo takaa vinosti ja korkealta
- Hiusten ja hartioiden reuna pehmeä
- Valo ei osu taustaan
Etäisyys taustasta ja vaatetus
Mitä lähempänä esiintyjä on taustaa, sitä enemmän vihreä heijastuu ihoon ja vaatteisiin. Kysy, onko esiintyjän ja taustan välillä vähintään pari metriä tilaa. Jos tilaa on vähemmän, reunavalon ja täyttövalon säätö vaikeutuu ja värivuodon riski kasvaa. Mittaa etäisyys ja kirjaa se muistiin.
Vaatetus kuuluu valaisun päätöksiin. Vältä vihreän sävyjä ja kiiltäviä pintoja, jotka heijastavat taustaa. Hyvin vaaleat ja täysin mustat vaatteet vaativat tarkkaa valotuksen säätöä, koska ne venyttävät kuvan kontrastia. Keskisävyiset, mattapintaiset vaatteet ovat helpoimpia.
Tarkista myös korut, kellot ja silmälasien kehykset. Metalli heijastaa taustaa ja voi tuottaa pieniä vihreitä kohtia, jotka jäävät huomaamatta, kunnes katsot tallennetta isolta näytöltä.
- Esiintyjä vähintään pari metriä taustasta
- Mattapintainen, ei-vihreä vaatetus
- Metalliesineet ja lasit tarkistettu
Viimeinen läpikäynti ennen kuvausta
Kun kaikki kolme valoa on asetettu, tee lyhyt testitallenne ja katso se ennen kuin päätät asetelmasta. Kysy, erottuuko esiintyjä luonnollisesti, ovatko kasvot tasaisesti valaistut ja pysyykö reuna siistinä liikkeessä. Katso kuvaa myös ilman ääntä, jolloin huomaat valon ongelmat paremmin.
Merkitse jalustojen paikat teipillä lattiaan ja kirjoita muistiin valojen korkeudet ja etäisyydet. Näin voit palata samaan asetelmaan seuraavalla kerralla ilman arvailua. Jos jokin kohta listasta jää epäselväksi, älä ohita sitä: yksi korjattu asia ennen kuvausta säästää tunnin jälkikäsittelyssä.
Testikuvauksen tarkemman kulun käyn läpi kurssin omassa moduulissa, mutta tämän listan avulla pääset jo alkuun.
Esiintyjän valaisu on kolmen valon, etäisyyden ja vaatetuksen yhteispeliä, ja jokainen kohta kannattaa tarkistaa ennen kuin asetelma lukitaan. Lista ei takaa täydellistä lopputulosta, mutta se vähentää arvailua ja auttaa huomaamaan ongelmat silloin, kun ne ovat vielä helppo korjata. Kirjoita päätökset ylös, tee testitallenne ja vertaa tulosta muistiinpanoihin. Näin seuraava kuvauskerta on aina edellistä sujuvampi.